*

mhyrylainen

Mikä kapitalismissa on vikana I

Pari vuosikymmentä sitten joissakin piireissä oli tapana todeta, että sosialismi on
kyllä hyvä aate, mutta jätkät pilasivat sen. Jätkillä tarkoitettiin tällöin
niitä, jotka sosialistisissa maissa valtaan päästyään olivat vallanhimossaan alkaneet
ajaa lähinnä omia ja kannattajiensa etuja ja tässä toimessaan joutuivat
syrjimään ja alistamaan muita, niin että vähitellen sosialismi kaikkien
yhteisen hyvän järjestelmänä tuhoutui.

Nyt useimmat ymmärtävät, ettei vika ollut jätkissä vaan järjestelmässä. Jos jollekin
joukolle annetaan valtaa, se alkaa aina – olipa alkuperäinen tarkoitus kuinka
hyvä tahansa – käyttää sitä oman etunsa ajamiseen ja sitä voimallisemmin, mitä
suurempi valta sillä on. Lopulta ero vallanpitäjien ja vallan kohteiden välillä
kasvaa kestämättömäksi ja systeemi hajoaa.

Tänään yleistymässä on ajatus, jonka mukaan kapitalismi on kyllä hyvä aate, mutta jätkät
pilaavat sen. Jätkillä tarkoitetaan talouden nykyisiä vallanpitäjiä, suuryritysten,
erityisesti pankkien omistajia ja johtajia sekä tietysti niitä poliittisia
päättäjiä, jotka ovat näiden etuja ajaneet. He ovat ahneuttaan ryhtyneet
toimiin, joiden seurauksena kuilu rikkaiden ja köyhien ja samalla velkojien ja velallisten
välillä kasvaa kestämättömäksi.

Nyt on ymmärrettävä, ettei vika ole jätkissä vaan järjestelmässä. Kun säännöt sallivat
oman edun ajamisen muiden kustannuksella, sellaisia jätkiä ei löydykään, jotka
eivät sitä tekisi. Tai jos löytyisikin, heillä ei olisi asiaa päättäville paikoille.

On myös nähtävä, ettei toimiva ratkaisu voi olla – edellä mainitusta syystä – sosialismin
suunnalla, poliittisen sääntelyn lisäämisessä. Jako vasemmistoon ja oikeistoon
on tältä osin menettänyt merkityksensä. Se kuuluu kansalliseen politiikkaan.
Globaalissa taloudessa, jossa määräävänä tekijänä on kansainvälisessä
kilpailussa menestyminen, politiikan ja talouden päättäjät ovat samalla
kapitalistis-sosialistisella puolella, oman maan yrityksien tukena muita
vastaan. Olennainen rintamalinja kulkee kaikkien heidän ja niiden välillä,
joilla ei tänään ole sen enempää poliittista kuin taloudellistakaan painoarvoa.
Toisin sanoen, maailman rikkaat vastaan maailman köyhät.

Kyse on siitä, minkä aatteen voimalla köyhät voisivat asemaansa parantaa, kun
sosialismin on todettu johtavan vain huonompaan. Vastaus saattaa yllättää,
mutta se on ainoa mahdollinen: markkinatalouden aatteen voimalla. Aito markkinatalous on nimittäin aivan eri asia kuin kapitalismi. Niillä on eri päämäärät ja eri säännöt.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän mhyrylainen kuva
Matti Hyryläinen

Olen Isokallion kanssa pitkälti samaa mieltä. Ratkaistavaksi silti jää miten sijoittajat saataisiin sijoittamaan teollisuuteen ja muuhun reaalitalouteen, jos finanssi-istrumentteihin sijoittaminen on kannattavampaa. Vaikeuksia on, sillä kapitalismihan on kehittynyt - jo nimensäkin mukaan - nimenomaan finanssipääomien kasvattamiseen.

Markus Lehtipuu

Kapitalismi tarkoittaa "oppi pääoman kasaamisesta".

Pääomia ei pysty kasaamaan aidossa markkinataloudessa, jossa on niin paljon kilpailijoita, että jokainen pystyy niukinnaukin selviytymään plussan puolella, mutta kenellekään ei kerry pääomia.

Suomi ei ole kapitalistinen maa eikä liioin markkinatalous.

Suomessa on vain yksi todellinen kapitalisti, joka on kasannut pääomiaan laittoman eli rikollisen monopolitoimintansa ansiosta.

Erkolla on viime aikoina ollut monopoli mm. seuraavilla aloilla:

- Pääkaupunkiseudun päivälehdet
- Kioskikauppa
- Lehtimyynti
- elokuvien levitys
- kirjakauppa

Osa monopoleista on kaupunkikohtaisia.

Jos Suomi olisi markkinatalous, meillä olisi VÄHINTÄÄN kaksi kilpailevaa tekijää jokaisella alalla.

Kun 100-lehti haastoi Stadin Pravdan, Erkko osti koko lehden. Sen jälkeen Erkko osti toisen vastaavan, Metro-lehden. Sitten Erkko lakkautti 100-lehden ja jäljelle jäi vain Metro, sekin monopolikapitalistin omistuksessa.

Suomi sallii rikollisen monopolikapitalismin, ja toisaalta on valtiojohtoinen korporativistinen velkatalous, jossa markkinatalous on vain pieni siivu kokonaiskuvassa

Ari Anttila

Järjestelmä pilaa kapitalismin, järjestelmän pilaa korruptio, jonka mahdollistaa kapitalismi.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Tuohan voidaan perustella sillä,että vapaata markkinataloutta ei ole vielä ollut..joten äkkiäkös se sen voittaa.

Vilho Juntunen

Hannu Rainesto:
Mikä tässä maailmassa on merkille pantavaa on se ettei ole kyse kapitalistin subjektiivisesta tahdosta olla vaikkapa ahne, vaan siitä että luokka johon hän on asettunut edellyttää objektiivisesti häneltä tiettyä tapaa toimia. Kapitalisti on yksinkertaisesti luokkansa vanki, kuten työläinen on omansa.
Tämä tulee siis ymmärtää, kun rakentaa kuvaansa kapitalismista ja ylipäätään yhteiskunnasta.
Kyse ei siis ole ahneesta tahdosta vaan kapitalismi edellyttää ahnetta tahtoa ja siksi kapitalismi tulee tuhota eikä kuvitella että sitä voi hoitaa paremmaksi.
Tarkempi tieteellisen selityksen tunteminen auttaa selittään asioita oikein jos ymmärtää siihen tutustua, jos ei, on edessä melko selvästi revisionistinen usko, hyvään kapitalismiin.

Olen ystäväni Hannun kanssa samaa mieltä.

Käyttäjän ronihuhta kuva
Roni Huhta

Ainoa keino valtiolle kontrolloida markkinoita on verotus, tai no ei ainoa, mutta paras, koska lakien ja säädösten valvominen vaatii resursseja, ja ei ole järkevää käyttää resursseja säätelemään markkinoita.

Verotuksella pystyttäisiin ohjailemaan omistussuhteita siten että ei ole järkevää keskittää kaikkea omistusta yksiin käsiin, eli esimerkiksi tuhannen työntekijän yritystä ei olisi järkeä omistaa kun sadan työntekijän yrityksen omistamisesta jäisi omistajalle enemmän käteen. Tosin, nykyinen järjestelmä ei mahdollista tätä, koska tälläisissä tapauksissa käytetään porsaanreikiä omistusjärjestelyiden kiertämiseen, tai sitten ne ohjataan yksinkertaisesti ulkomaille. Sekä se että kymmenen ihmistä omistaa tuhannen työntekijän yrityksen ei ole edes osakeyhtiöllisen järjestyksen huomioon ottaen järkevää.

Ajan nyt tässä takaa lähinnä distributismia, jossa pienyrityksiä suosittaisiin verotuksen ja muiden käytäntöjen kautta, ja päinvastoin omistuksen keskittymistä pyrittäisiin estämään, siis nimenomaan omistuksen, omaisuutta saisit kartuttaa samaan tapaan mielinmäärin Erkko-tyyliin mutta omistus olisi hajautettu useaan pieneen yritykseen yhden suuren konglomeeran sijaan. Näin kauniina ajatuksena, mutta jätkät pilaa tänki :)

Toimituksen poiminnat