mhyrylainen

Mikä kapitalismissa on vikana II

Kapitalismi on nimensä mukaan talousjärjestelmä, jonka tarkoituksena on kasata yksityisiä pääomia suuriksi finanssikeskittymiksi ja tuotantolaitoksiksi, jotta tuotanto kasvaisi ja kaikki hyötyisivät. Kapitalismi nojaa kasvuideologiaan ja siksi hyödykkeiden tuotantoa kannustetaan muun muassa säätämällä tuottajille erityisiä oikeuksia niihin kuuluvine etuineen. Tällaisia ovat mm. pankinpito-oikeus keskuspankkiyhteyksineen, oikeus osakeyhtiömuotoon vajaine omistajanvastuineen sekä patentti- ja tekijänoikeudet kaupallisine yksinoikeuksineen; kaikki kapitalismin keskeisiä vaurastumisvälineitä, jotka eivät kuulu vain tasapuoliseen vaihdantaan keskittyvään markkinatalouteen.

Kapitalismissa rikkaiden ja köyhien välistä kuilua syventävät paitsi edellä mainitut valtiovallan säätämät oikeudet myös kapitalistinen tapa tulkita markkinoiden vapautta. Kasvuideologiasta johtuen markkinoiden vapautena pidetään ensisijassa tuottamisen vapautta. Kapitalismissa tuottajilla eli markkinoille myyjillä on vapaus säädellä markkinoita kohtelemalla eri asiakkaita eri tavoin, mm. myymällä samoja tuotteita eri hinnoin ja erilaisin sopimuksin eri ostajille. Kaikki tapahtuu tietysti liikesalaisuuden suojassa. Tällaisen säätelyn tarkoituksena ja seurauksena on kasvattaa yrityksien ja osakkeenomistajien voittoja enemmän kuin olisi mahdollista tiedoiltaan julkisessa ja ketään syrjimättömässä kaupankäynnissä.

Edellä mainituista syistä kapitalistinen talous syventää rikkaiden ja köyhien välistä kuilua,
mistä on monenlaista haittaa yhteiskunnalle.  Tätä kuilua on pyritty kaventamaan kansallisilla säädöksillä, progressiivisella verotuksella, sosiaalisilla tulonsiirroilla, ilmaisella koulutuksella ja yhteiskunnan tukemilla terveyspalveluilla. Lyhyen aikavälin tarkastelussa, mikä on merkitsevä kapitalismissa, nämä kuitenkin heikentävät kansallista kilpailukykyä. Tässä kohdin kapitalismi ja demokratia ajautuvat vähitellen ratkaisemattomaan ristiriitaan.  Kapitalistien eli tuottajien edut ja sitä kautta muidenkin hyvinvointi vaatii sosiaalisten tulonsiirtojen vähentämistä, kun taas demokratiassa äänestäjät ja sitä kautta yhteinen hyvä vaatii niiden säilyttäm

Ongelma pyritään ratkaisemaan helpoimmalla, ainakin alkuun kumpiakin osapuolia tyydyttävällä tavalla. Rahoitetaan yhteisiä menoja velalla. Ja sitten lainataan lisää. Sen ajatellaan onnistuvan, koska muutkin niin tekevät. Eikä sillä ole väliä vaikka kukaan ei tiedä, miten yhteenlasketut velat korkoineen pystytään maksamaan takaisin. Jotkut tietysti joutuvat kärsimään.

Tässä ollaan tänään. Nähtäväksi jää, miten selvitään. Yksi asia on selvä. Kapitalismi ei sovi globaalin talouden järjestelmäksi. Se on luotu kansalliseksi kilpailutaloudeksi. Maailmantalous ei kuitenkaan kilpaile ketään vastaan. Siinä kapitalismin aggressiivisuus kääntyy köyhiä ja luontoa vastaan. Jossain vaiheessa on valittava joko kapitalismi tai demokratia. Molemmat eivät sovi samaan maailmaan.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Jarmo Alanko

Hyvää ja selkeää tekstiä.

Tarkennuksena vielä sen verta, että ongelmista suurin on se, että yksityisille instituutioille (ahneet pankit) on annettu lupa luoda rahaa tyhjästä, ja tämän oikeuden kuuluisi siis olla ainoastaan valtiolla.
Siihen kun vielä lisätään se, että nämä IMF, EKP, EMU ja muut yli-oikeutetut yksityiset firmat hallitsevat aika suvereenisti rahavirtoja, muutosta paremaan ei ainakaan vielä kannata odottaa.

Pankkiirisuvut kuten Rotschild ja Rockafeller ovat hallinneet maailmaa jo pidemmän aikaa ylivoimaisella asemallaan ja niin kauan kuin nämä "globalistit" ovat kolmion kärjessä, eli johtavat tätä päätöntä ihmislaumaa, muutoksia ei valitettavasti ole tulossa vaan päinvastoin, yksityiyys alkaa olemaan jo vitsi, korruption kukoistaminen alkaa olla arkipäivää myös suomessakin ja erilaiset hyväveli-järjestelmät ovat yleistyneet pelottavan nopeasti.

Käyttäjän mhyrylainen kuva
Matti Hyryläinen

"Tarkennuksena vielä sen verta, että ongelmista suurin on se, että yksityisille instituutioille (ahneet pankit) on annettu lupa luoda rahaa tyhjästä, ja tämän oikeuden kuuluisi siis olla ainoastaan valtiolla."

Näinkin, mutta toisaalta kyse on luvasta lainata rahaa, jota nyt ei pitäisi keneltäkään kieltää. Ongelmiin joudutaan, kun pankit luovat lainoja jopa monikymmenkertaisesti omaan varallisuuteensa nähden. Siihen pankkeja kannustaa mm. niiden osakeyhtiömuoto, jonka mukaan pankin omistajat menettävät mahdollisessa konkurssissa vain pankin osakkeisiin sijoittamansa varat niiden yli menevien tappioiden koituessa muiden murheiksi. Niinpä pankkien myöntämistä veloista ja itse pankeista kasvaa niin suuria, ettei niitä voida päästää kaatumaan vaan veronmaksajien on tultava avuksi - jos sekään auttaa.

Tällainen osavastuullisuus ei kuitenkaan kuulu aitoon markkinatalouteen. Jos noudatettaisiin markkinataloutta, jossa jokainen vastaa veloistaan täysimääräisesti, pankkien omistajat vastaisivat pankkiensa veloista kaikella omaisuudellaan. Jos näin meneteltäisiin, omistajat olisivat paljon nykyistä varovaisempia ja vähempään tyytyväisiä lainoja myöntäessään eli rahaa luodessaan.

Käyttäjän teuvomoisa kuva
Teuvo Moisa

"Kapitalismissa tuottajilla eli markkinoille myyjillä on vapaus säädellä markkinoita kohtelemalla eri asiakkaita eri tavoin, mm. myymällä samoja tuotteita eri hinnoin ja erilaisin sopimuksin eri ostajille. Kaikki tapahtuu tietysti liikesalaisuuden suojassa. Tällaisen säätelyn tarkoituksena ja seurauksena on kasvattaa yrityksien ja osakkeenomistajien voittoja enemmän kuin olisi mahdollista tiedoiltaan julkisessa ja ketään syrjimättömässä kaupankäynnissä."

Isot erät on usein kappaletta kohti halvempi tuottaa kuin pienet. Kyse ei siis välttämättä ole syrjinnästä tai liikesalaisuudesta.

Toimituksen poiminnat