Mikä kapitalismissa on vikana IV
Kapitalismin perusvika on se, että siinä on liikaa markkinatalouteen kuulumattomia ominaisuuksia. Se on kasvuideologian pohjalle ja kansantalouksien välisen kilpailun ehdoille rakentunutta taloutta, joka kasaa yhteistä varallisuutta harvoille, on altis sosiaalisille häiriöille ja jonka pakkokasvuisuus muodostaa vakavan uhan luonnon kestokyvylle.
Politiikassa kapitalismin vastine on harvainvalta, ei suinkaan demokratia. Demokratiaa vastaa taloudessa markkinatalous. Keskeinen ero on vapauskäsitteessä.
Kapitalismissa kuten muissakin harvainvaltaisissa järjestelmissä vapaus ymmärretään kaikkien, siis myös vallanpitäjien täydeksi vapaudeksi ajaa omaa etuaan. Kun tällaisen vapauden vallitessa vallanpitäjät/rikkaat tekevät sopimuksia tai kauppoja vallanalaisten/köyhien kanssa, näiden välinen painostussuhde aikaansaa sen, että molemminpuolisesta vapaaehtoisuudesta huolimatta ylemmät hyötyvät sopimuksista alempia enemmän. Näin valta ja vauraus kulkeutuvat ylöspäin. Samalla tietysti alempien mahdollisuudet osallistua tasavertaisina toimijoina politiikkaan ja talouteen edelleen heikkenevät. Heidän vapausasteensa vähenee.
Demokraattinen vapauskäsitys on erilainen. Demokratiassa vapaus ymmärretään vallan kohteiden tasapuolisena vapautena valita valtaan pyrkijöiden välillä, viime kädessä vallanpitäjien tuottamien päätösten välillä. Vapaus on vapautta yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen, ei suinkaan yleiseen ja yhtäläiseen sopimusvapauteen.
Vastaavasti markkinataloudessa vapaus on tuotannon kohteiden eli ostajien yleistä ja yhtäläistä vapautta valita tuotteiden välillä, ei suinkaan yleistä ja yhtäläistä sopimusvapautta. Markkinataloudessa jokaisen raha on yhtä arvokasta aivan niin kuin demokratiassa jokaisen ääni on yhtä arvokas.
Toisin sanoen, aidossa, ideaalissa markkinataloudessa jokaisen myyjän on tarjottava ja myytävä tuotteensa samoin hinnoin ja ehdoin kaikille, ketään syrjimättä.
Näin siis teoriassa riippumatta siitä, mitä mieltä näin määritellyn markkinatalouden eri sovellusten käytäntöön saattamisesta ollaan. Toisaalta, jos joku toimii teoriassa, se on mahdollista saattaa toimimaan myös käytännössä.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Luonnollisuus eläimille, ihmisille on kehittynyt yhteisvastuun ja empatian tuntemisen kyky, ihminen joka näitä tunteita ei tunne on sosiopaatti tai psykopaatti.
"Luonnollisuus eläimille, ihmisille on kehittynyt yhteisvastuun ja empatian tuntemisen kyky, ihminen joka näitä tunteita ei tunne on sosiopaatti tai psykopaatti."
Ja ihminen joka kuvittelee, että vapaassa markkinataloudessa ihmiset eivät auttaisi lähimmäisiiään on idiootti.
Juhani Slim, siirryit vastauksessasi kapitalismista vapaaseen markkinatalouteen, joskin vasta säädellyssä markkinataloudessa esiintyy toisten auttamista ja empatiaa.
Tosin siinä voit olla oikeassa, että kapitalistien kyykyttämän köyhälistön keskuudessa yhteishenkeä ja empatiaa esiintynee, esimerkkinä vaikkapa ranskan vallankumous.
"Juhani Slim, siirryit vastauksessasi kapitalismista vapaaseen markkinatalouteen, joskin vasta säädellyssä markkinataloudessa esiintyy toisten auttamista ja empatiaa.
Tosin siinä voit olla oikeassa, että kapitalistien kyykyttämän köyhälistön keskuudessa yhteishenkeä ja empatiaa esiintynee, esimerkkinä vaikkapa ranskan vallankumous."
Kuten alempana kommenteissa jo totesin kapitalismin olevan vain Karl Marxin keksimä haukkuma nimi. Nyky systeemiä sen sijaan kuvaa paremmin sana korporatismi.
Miksi auttaminen ja emaptia edellyttää sääntelyä? Jos sinä toimisit vapaassa markkinataloudessa ja olisit varakas etkö muka voisi muiden rikkaiden kanssa peustaa säätiötä jonka avulla auttaisitte huonompi osaisia?
Entäpä jos katsottaisiin mitä todellisuudessa tapahtuu, teoria teoriaksi. Mielestäsi kapitalismi on marxin keksimä haukkumanimi, mielipiteesi ei ole fakta, kuten ei muidenkaan kaikki mielipiteet.
Kapitalismin vika on siinä että se ei hyväksy säännöstelyä omistavalle luokalle mutta palkansaajille ja muille kyllä.
Eikö Raimo Sailas ole hyvä esimerkki kapitalismin kannattajasta?
Hän jankuttaa että vain niillä pitäisi olla oikeus opiskella ja voida hyvin, keillä on varallisuutta.
Mitäs järkeä sellaisessa on?
Vähän aikaa sitten eräs bloggaaja väitti markkinatalouden ja kapitalismin olevan sama asia. Ensinnäkin markkinatalous käy työkaluksi minkälaiseen talousjärjestelmään tahansa. Neuvostokommunismissa ei ollut, mutta olisi voinut olla ainakin hyvin rajoitetusti käytettynä vaikkapa tuotteiden jaossa jonotusjärjestelmän sijaan. Ajateltu tasapuolisuus olisi silti voitu toteuttaa vaikka rahanjaossa.
Markkinatalous ei pysty estämään kapitalistisen järjestelmän kehittymistä. Olemme tällä hetkellä vaiheessa, jossa sananvapautta voi ostaa rahalla. Kun sana on otettu haltuun käy loppu helposti. Seuraavina tulevat oikeus. Olemmekin jo aika pitkällä vartiointitoiminnan ostamisessa, josta on lyhyt matka poliisin omistamiseen. Senjälkeen vauraampi ostaa vähemmän vauraan ja päästään stalinismiin, jossa kaikki on yhden henkilön määrättävissä.
Ongelmana on vain se, että armeijan komentaja voi maksaa alaisilleen vielä enemmän ja kaapata vallan.
Tunnistan ainakin itseni kuvauksesta. Markkina"taloutena" ymmärrän ensisijaisesti mekanismin, jossa yksittäisten toimijoiden päätösten tuloksena syntyy hintajärjestelmä. Markkinataloudessa se syntyy vapauden vallitessa.
Vapaus on oleellinen osuus markkinataloutta (ja siten kapitalismia). On totta, että neuvostokommunismissa syntyi myös "markkinat" -- mustaan pörssiin. Kuten nykyisessä sekataloudessa syntyy myös toisella tapaa vapaita markkinasektoreita mm. prostituution, huumekaupan alalle ja myös joitain vapaita markkinoita nk. harmaan talouden alalle, jotka pyrkivät vapautumaan verojen maksamisesta.
Myös kaikkein tiiviimmin reguloiduissa "talouksissa" on yleensä mahdollista valita. Dokumentissa kuubalaisen tavaratalon johtaja kertoi che-paitojen olevan suosittuja: tavaratalossa myytiin kahdenlaisia t-paitoja; chen kuvalla ja ilman... Mutta kyse ei ole silti markkinataloudesta, koska tuotantomäärät, mitä tuotetaan ja millä hinnoilla syntyvät keskussuunnittelun kautta, ts. sellaisen tahon vaikutuksesta, joka ei ole hankkinut rehellisin keinoin markkinatalouden meritokraattisessa prosessissa itselleen tarvittavaa "äänimäärää", siis meriittiä.
Markkinatalous itseäni toistaakseni ei ole demokraattinen, vaan meritokraattinen. Siinä on markkinatalouden eli kapitalismin syvin *ekonominen* idea. Tämän mahdollistaa vain markkinoiden erottaminen politiikasta -- valintana. Jotta tällainen valinta voitaisiin tehdä nykyjärjestelmissä, se valinta olisi tehtävä demokratian keinoin.
Huomautan kuitenkin, ettei demokratiakaan ole "vapaa" meritokratiasta: aina on olemassa taho, jolla on *paremmat* tai paremmin formuloidut tai edes populistisimmat mielipiteet. Näin on ja näin pitääkin olla.
Aki, blogikirjoituksen selvä pointti on se, että kapitalismi on eri asia kun markkinatalous, koska niiden vapauskäsitteet ovat olennaisesti erilaiset. Kun sitten selität, että markkinatalous on yhtä kuin kapitalismi ja annat ymmärtää, että vapautta on vain yhtä laatua, mitenkään ottamatta kantaa esittämiini perusteisiin, niin eipä se kovin keskusteleva mielipiteen ilmaisu ole. Ehkä et ole joko lukenut tai ymmärtänyt koko kirjoitusta?
Eksplisiittinen vastaukseni on, että määrittelemääsi "kapitalistista" vapauskäsitettä ei ole olemassa. Ristiriitoja ei ole olemassa. Niitä on metafyysisesti mahdoton olla.
Ei ole olemassa "vapautta orjuuttaa". Vapaus on itsensä rajoittava käsite analogisesti sen havainnon kanssa, että kaksi kiinteää palloa ei voi olla yhtä aikaa täsmälleen samassa tilassa, eikä mennä toistensa läpi. Siinä missä yhden vapaus päättyy, toisen vapaus alkaa; mutta ollakseen objektiinen käsite, yhden ihmisen vapauden on oltava yhtäläinen toisen henkilön vapauden kanssa. Sen on oltava identtisesti sama.
Kapitalismin kritiikki kohdistuukin yleensä siihen, että kahden ihmisen ominaisuuksien erojen johdosta toinen kykenee objektiivisesti parempaan suoritukseen saman vapauden puitteissa kuin toinen.
Korporatioiden "vapauksia" ei pidä sekoittaa vapauksiin, vaan niitä voidaan kutsua historiallisesti paremmalla nimellä: etuoikeudet, privilegiot.
"Kapitalismin kritiikki kohdistuukin yleensä siihen, että kahden ihmisen ominaisuuksien erojen johdosta toinen kykenee objektiivisesti parempaan suoritukseen saman vapauden puitteissa kuin toinen."
Juuri näin. Kun molemmilla on täsmälleen sama vapaus tehdä kaikkia sopimuksia, myös hyvin alistavia, ihmisten eroavuuksista johtuen toiset pystyvät tekemään paljon parempia sopimuksia kuin toiset. Lopulta menestyneimmät pystyvät vapaaehtoisilla sopimuksilla jopa orjuuttamaan alunperin samat vapaudet omistavia kanssamatkaajiaan.
Tuossa taas on mielenkiintoisia (ja vääriä) premissejä, kuten että ihmisen perusluonne ja talouden perusluonne on darwinistinen kilpailuasetelma, jossa voittaja syö häviäjän.
Mutta toimiiko se teoria edes 10 hengen laumassa? En usko että se toimii edes viidakossa jossa on kaksi kymmenen hengen laumaa. Jos kyseiset laumat kuvittelevat voivansa elää vain kannibalisoimalla omaa lajiaan, niin molemmat laumat tulevat kokemaan karun kohtalon.
Ihmiskunnan historiassa on ilman muuta ollut runsaasti alistamista ja pakkoa; silti koko tämän hetkinen elämämme perustuu siihen, että esivanhempamme ovat tuottaneet itse kaiken vaurautensa ja että heidän yhteiskunnissaan on ollut riittävän vähän loisia ja kannibaaleja...
Kun kapitalismi/markkinatalous varsinaisesti alkoi saada jalansijaa 1800-luvun Britanniassa ja Amerikassa, avautui ensimmäistä kertaa massoille mahdollisuus vaurastua. Amerikan tuotannon huippukausi ulottui suurinpiirtein 1950-60 luvulle, jolloin perusamerikkalaisen vauraus ylitti moninkertaisesti eurooppalaisen standardin. (1-2 autoa / talous, pesukoneet, kaupallinen joulu yms.) Siitä huolimatta ei ole osoittaa ketään tai mitään tahoa, jota "USA" olisi 1900-1950 välillä orjuuttanut.
"Tuossa taas on mielenkiintoisia (ja vääriä) premissejä, kuten että ihmisen perusluonne ja talouden perusluonne on darwinistinen kilpailuasetelma, jossa voittaja syö häviäjän."
Kuka tässä syömisestä on puhunut. Ihmiset kilpailevat vallasta ja vauraudesta ja voittajat saavat niitä enemmän kuin häviäjät. Se kuinka suuri ero on riippuu yhteiskunnan säännöistä. Eikö sinunkin mielestäsi ole näin?
"Ihmiskunnan historiassa on ilman muuta ollut runsaasti alistamista ja pakkoa; silti koko tämän hetkinen elämämme perustuu siihen, että esivanhempamme ovat tuottaneet itse kaiken vaurautensa ja että heidän yhteiskunnissaan on ollut riittävän vähän loisia ja kannibaaleja..."
Tästä olen aivan samaa mieltä.
"Siitä huolimatta ei ole osoittaa ketään tai mitään tahoa, jota "USA" olisi 1900-1950 välillä orjuuttanut."
Orjuushan kiellettiin siellä kovien kiistojen jälkeen. Etelävaltioissa orjien pitämistä pidettiin paikallisten taloudelliseen vapauteen kuuluvana oikeutena. Se kiellettiin paitsi humanitaarisista syistä, myös siksi, ettei se ole kansantaloudellisesti mitenkään tuottoisa järjestelmä - vaikka olisi sitä yksityistaloudellisesti.
Silti vielä nykyisin elää suuret määrät ihmisiä lähes orjuutta vastaavissa oloissa, jopa omassa Euroopassamme.
Yllätyin eilen, kun arvostamani maailmankiertäjä J Gagarin osoittautui täysin ymmärtämättömäksi markkinatalouden ongelmien suhteen. Satuin häneltä kysymään miksi vapaassa markkinataloudessa vuokratalon asunnoista neljäsosa on tyhjinä.
Olen havainnut kauppakorkeaan pyrkivien tässä suhteessa edustavan tietämättömien etujoukkoa, mutta viiden, kuuden markkinatalouden opiskelemiseen kuluneen vuoden jälkeen he sentään yleensä osaavat vastata tuohon kysymykseen. Niin monet kuvittelevat markkinatalouden toimivan ehdottoman tehokkaasti, oikeudenmukaisesti ja tasa-arvoisesti.
Palataan vuokrataloon, jossa on kymmenen samanlaista asuntoa. Siitä on seitsemän asuntoa vuokrattuna ja kolme tyhjänä. Vuokranantajan tulot ovat 7 000 €. (7*1000). Mikäli hän haluaa, että kaikki olisi vuokrattuna olisi hänen laskettava vuokra 650 €:on. tulot olisivat silloin 6 500 €. Luvut riippuvat monista tekijöistä, mutta periaatteessa täysinvuokraus ei koskaan ole kannattavin vaihtoehto.
Samasta syystä pitää olla työttömyyttä ja välillä on kannattavaa tuhota ylituotantoa (tai mieluummin rajoittaa sitä). Riittämättömyys on tarpeen.
Joku väittäisi, että jos on kysyntää syntyy tarjontaakin. Me kaikki tiedämme, että supermarketit aina ovat vierekkäin. Yksinkertainen selitys: On S metriä pitkä ranta, jolla on symmetrisesti kaksi jäätelökioskia ja niiden etäisyys on S/2. Optimi tilanne sikäli, että kenelläkään ei ole kioskille pitempää matkaa kuin S/4. Toinen kioski siirtyy kuitenkin keskelle rantaa jolloin rannalle tasaisesti sijoittuneista ihmisistä 5/8:lla on sinne lyhyempi matka ja vain 3/8:lla on lyhempi matka sille toiselle kioskille. Toinenkin kioski siirtyy keskelle rantaa. Kenenkään matka kioskille ei ole lyhentynyt, mutta osalla matka on kaksinkertaistunut.
Nämä esimerkit koska vähän haistoin, ettet sinäkään koskaan ole näin pitkälle ajatellut.
Suurin osa yksityisistä vuokranantajista ei omista koko taloyhtiön osakkeita, vaan he vuokraavat yksittäisiä asuntoja. Eikähän edes samassa talossa olevien asuntojen vuokratason tarvitse olla sama - vuokrasopimuksethan ovat vuokraajan ja vuokralaisen keskinäisiä privaattisopimuksia.
Tämä on esimerkki vapaan markkinatalouden tuloksellisuudesta. Aina typerykset tulevat kumoamaan tällaisia teorioita tiedolla että kaikissa asunnoissa ei ole vesijohtoja.
J Gagarin: "Suurin osa yksityisistä vuokranantajista ei omista koko taloyhtiön osakkeita, vaan he vuokraavat yksittäisiä asuntoja
Vaikka kommenttisi on täysin tyyppiä "kaikissa asunnoissa ei ole vesijohtoa, en kuitenkaan malta olla vastaamatta, että olen asunut vuokra-asunnossa 30 000 asukkaan kaupunginosassa, jossa kaikki asunnot olivat yhden yksityisen vuokranantajan omaisuutta. Asuntoja oli muutamaa eri kokoa, mutta samankokoiset olivat usein aivan samanlaisia.
"Palataan vuokrataloon, jossa on kymmenen samanlaista asuntoa. Siitä on seitsemän asuntoa vuokrattuna ja kolme tyhjänä. Vuokranantajan tulot ovat 7 000 €. (7*1000). Mikäli hän haluaa, että kaikki olisi vuokrattuna olisi hänen laskettava vuokra 650 €:on. tulot olisivat silloin 6 500 €."
Tuolla tavoin vuokranantajalla olisi mahdollisuus saada asuntonsa nopeammin täyteen. Kuitenkin on syytä muistaa, että ammattitaitoinen vuokranantaja vuokraa asunnot markkinahintaan joka taas riippuu siitä, että kuinka paljon vuokra-asuntoja on koko kaupungissa suhteessa halukkaisiin vuokralaisiin. Alueilla on toki eroja kaupungin sisälläkin. Nykyäänhän niukkuutta vuokraasunnoissa aiheuttaa kaavoitus politiikka joka pitää vuokrat korkealla keinotekoisella niukkuudella. Jos kaavoitettaisiin enemmän asuntojen markkinavuokra halpenisi, tarjonta paranisi ja vuokranantajat kilpailisvat vuokralaisita eikä päin vastoin.
Nii..olikos jokin syy miksi tarjonta pitäisi laskea hintaa?
Jos ajatellaan,että tarjonta lisääntyy vain sillä rikkaimmalla rakennuttajalla ?
Juhani Slim
Vaikka tääläkin kommentilla tarkoituksena on vain sekottaa yksinkertainen teoreettinen tilanne vapaassa markkinataloudessa, niin itse asiassa sinä vahvistat esittämääni teoriaa. Markkinatalous pyrkii pitämään tarjonnan pienenä, jotta voitto kasvaisi.
"Nii..olikos jokin syy miksi tarjonta pitäisi laskea hintaa?
Jos ajatellaan,että tarjonta lisääntyy vain sillä rikkaimmalla rakennuttajalla ?"
No jos todella kävisi niin heikosti, että yksi rakennuttaja omistaisi kaikki vuokratalot eikä kukaan jostakin syystä voisi rakentaa kilpailevia taloja, ei hinta laskisi vaikka tämä rikas rakentaisikin uusia. On kuitenkin todennäköidempää, että nykysysteemi tuottaisi tuollaisen tilanteen sillä nykyään kaavat saa helpommalla jos tuntee tahot jotka niistä päättävät.
Sen sijaan jos vapaassa markkinataloudessa joku/jotkut perustaisivat kartellin ja nostaisivat vuokria. Joku muu taho 100% varmuudella huomaisi tilanteen ja rakentaisi kilpailevia asuntoja ja pakottaisi näin myös kartelliin kuuluvat vuokranantajat laskemaan hintojaan. Tämä siksi, että kartellin ylösnostamat hinnat tarjoaisivat tälle toiselle taholle ylimääräisiä voittoja koska markkinahinta on hetkellisesti ylikorkea.
"Markkinatalous pyrkii pitämään tarjonnan pienenä, jotta voitto kasvaisi."
Totta kai pyrkii, ja siinä sen hienous piileekiin. Turha tuotanto on minimissään markkinataloudessa juuri tästä johtuen.
Jos voitot jollain alalla kasvavat suuriksi se vetää alalle uusia yrittäjiä jotka lisäämällä tarjontaa laskevat hintoja.
Osa Suomen vuokra-asunnoista on tyhjillään, koska niiden omistajat saavat, kiitos laupeuden, päättää itse niiden vuokraamisesta.
Kapitalismin eli markkinatalouden idea ei todellakaan ole "optimaalinen" resurssien allokaatio -- mitä ihmettä se sitten tarkoittaisikaan. Myönnän kyllä, että minä tahansa yksittäisenä hetkenä voi tulla mieleen ajatus, että maailmassa on paljon turhaa omistusta, joka hyödyttäisi jotakuta raukkaparkaa paljon "tehokkaammin", kuin viemällä (kassa)kaappitilaa jonkun varakkaamman residenssissä. Tämä ajatus kuitenkin joko unohtaa syy/seurausketjun, jolla omistus on tuohon kaappiin päätynyt, tai korvaa tämän ketjun totuudenvastaisella yleistyksellä, jonka mukaan omistus tai ainakin "riittävän suuri" omistus on rikos.
Mietitään vielä tuota kioskijärjestelmää: siinä on liikaa oletuksia. Se unohtaa järjen käytön merkityksen; se unohtaa kaupankäynnin tarkoituksen, se unohtaa että ihmisten preferenssit ja tuotantokyvyt ovat erilaisia. Ehkä se luottaa siihen, että tasan kaksi kioskia ovat sopineet kunnan virkamiesten kanssa siitä, että kaksi on oikea kioskien lukumäärä rannalla ja että "hygieniasyistä" rannalla ei saa olla kylmälaukun kanssa kiertävää myyjää, jolle riittää pieni murto-osa rannan kaikista potentiaalisista asiakkaista, jotka haluavat hinnalla X jäätelöä tai vaikka mojiton *nyt* ja *tässä*. Koska kyseisen myyjän varastot (eli tuotantokyky) on pieni, sen ei tarvitse kilvoitella kaikista asiakkaista.
Alkupuolella kuvittelin, että olemme samaa mieltä. En minä missään nimessä vstusta markkinataloutta. Haluan vain kaikkien tietävän markkinatalouden mekanismeista. Kun ne ovat tiedossa voidaan harkita sääntelyä tai puuttumista siihen, mutta se pitää olla oikeilla tiedoilla pohjustettu.
Jälkimmäisestä kappaleesta voisin todeta ja toteankin, että se kuuluu sarjaan, josta alempana sanon vuokratalokommenteista, että typerykset tulevat aina sotkemaan tämäntapaiset puhtaaksiriisutut teoreettiset mallit toteamalla, että kaikissa taloissa ei ole vesijohtoja.
Se rantaesimerkki ei muuten ole minun keksimäni. Luin sen kerran paksusta ruotsalaisesta taloustieteen yliopistoissa käytettävästä oppikirjasta. En minä siellä opiskellut. Kunhan kerran kirjastossa satuin selailemaan.
Eiväthän teoreettisen mallin oletukset koskaan täyty kuin teoriassa. Aina voi vedota ettei sillä pikkupojalla olekaan rahaa jäätelöön.
Siitä selviää kuitenkin perussyy siihen, että ne marketit ovat vierekkäin.
Esittämäsi rantaesimerkki ei kylläkään osoita syylliseksi kapitalismia sen enempää kuin markkinatalouttakaan vaan matematiikan. Eikä sitä voida kiertää myöskään sosialistisella järjestelmällä. Jos poliittisesti päätettäisiin kioskien paikoista, päättävissä asemissa olevien poliitikkojen kannattaisi määrätä omien kannattajiensa omistaman kioskin keskelle rantaa ja muiden vähän kauemmas. Näin kyseiset poliitikot voisivat pitää paikkansa ja kun kannatusta tulee riittävästi, niin toinen kioski voidaan määrätä vaikka kokonaan pois rannalta.
Tuo on täsmälleen totta. "Kapitalismin", matematiikan tai peräti metafysiikan kritiikki kohdistuu rantaesimerkissä todellisuudessa arvojen käsitteeseen: siihen että ei ole olemassa yleistä hyvää. (Paitsi että kritiikin mukaan ilmeisesti paremmalla suunnittelulla sellainen saavutetaan.) Edelleen pitää kysyä: hyvää *kenelle*? Miten sekä rannan käyttäjien, että kioskin pitäjien yhteinen hyvä summataan?
Todennäköisesti miten tahansa kritiikki ja summafunktio formuloidaankaan, siitä haluttaneen poistaa tuottajien osuus oletuksella, että hyvä toteutuu kun nk. "kuluttajien oikeudet" johonkin tuotteeseen toteutuvat. Rantaesimerkissä "kuluttajilla" itsellään on kuitenkin vähintään kaksi osatavoitetta: aurinko"palvelujen" kulutus ja ehkä toissijaisesti jäätelön kulutus ja vielä kolmantena sosiaaliset aspektit. Ehkä jotkut *haluavat* olla etäällä jäätelöpalveluista ja muista rannankäyttäjistä.
ps. Pienenä vinkkinä taasen miksi supermarketit yleistyvät ja kivijalkamyymälät katoavat, kehotan tutkimaan vaikka toimitilat.fi:n kautta liiketilojen yhtiövastikkeita... Ajatuksella, että yrityksillä on varaa, pelkät vastikkeet ovat keskustoissa suuruusluokkaa 6-8e/m2 ja vuokrat (eli pääomakulut) päälle, kun asuinhuoneistojen jyvitetyt vastikkeet ovat tyypillisesti 1.5-2e/m2. Sadan neliön yrityksen liikevaihto saa olla melkoinen.
Lue nyt sinäkin Matti se malliesmerkki vielä kertaalleen. Mieti. Piirrä kuva. Olisin minä voinut siitä jättää pois sen rannan pituuden jakamisen kahtia, jos se osoittautui ylivoimaiseksi. Ei siinä matematiikkaa ole. piirtämällä mallin selviät ilman noita hankalia jakolaskuja. Sillä oli tarkoitus osoittaa, mikä on se perimmäinen syy kaupan keskittymiseen ja se osoittaa sen mekanismin. Antakaa tulla parempi selitys sille miksi kauppa keskittyy. Teoreettiset riisutut mallit ovat taloustieteessä välttämättömyys.
Ne asiat, mitä sinä sinne sotket eivät ole vapaata markkinataloutta. Vapaan markkinatalouden mallit eivät tietenkään toimi- mallin mukaan- säännöstellyssä taloudessa. Aki, joka yrittää näytellä todellista filosofia karautti tässä todella rysähdyksellä karille, eikä varmasti anna sitä minulle anteeksi. Enkä siksi teidän kanssanne ala hyödytöntä keskustelua jatkamaan.
Timo, yritin vain kommentillani osoittaa, ettei tähän ongelmaan löydy ratkaisua talousjärjestelmien keskuudesta. Vai onko sinulla sellainen?
Kapitalismissa, kommunismissa tms. ei ole mitään vikaa. Ongelma on ihmisissä. Jos ihmiset edes hetken kykenisivät ajattelemaan muutakin kuin omaa etuaan ja hyvinvointiaan, saisimme minkä tahansa systeemin toimimaan.
On yksi lysti, elämmekö totalitäärisessä kommunismissa tai kapitalismissa tms. valta ja raha keskittyvät harvojen käsiin MOT.
Muistutan myös, että kaikki talousteoriat nykyään perustuvat uskonnon kaltaiseen olettamukseen, että ihmiset tekevät kaikki päätöksensä ja perustavat toimintansa siihen, mikä on taloudellisesti edullisinta.
Kukaan ei tee niin, eikä kukaan ole myöskään altruisti, joka jättää kaiken taloudellisen merkityksen pois ratkaisuistaan. Jossain sillä välillä me olemme.
Tämä on kyllä ongelmallinen väite ainakin sillä edellytyksellä, että kautta maailman ihmiset ovat syntyjään suunnilleen yhtä itsekkäitä - mikä käsittääkseni on myös nykytieteen käsitys. Kuitenkin on suuria eroja siinä miten hyvin ihmiset missäkin voivat ja se riippuu suuresti siitä, millaisen ideologian mukaan yhteisössä valta ja vauraus jakautuu.
Olen samaa mieltä sosiaalidarvinismin väärinymmärtämisestä ja -käytöstä. Ihminen on mitä suuremmassa määrin sosiaalinen olento. Siitä johtuen hän on paitsi itsekäs niin myös ryhmäitsekäs, esimerkiksi heimonsa, uskontonsa tai maansa edustajana. Ja tämä itsekkyyden muoto on usein voimakkaampi ajaen ihmisiä mm. sotiin isänmaan tms. puolesta. Henkilökohtainen itsekkyys tiivistyy tällöin huipulle, niihin henkilöihin, joiden valtapyrkimyksiä näin pönkitetään.
Valta turmelee, eli tekee itsekkääksi, ja absoluuttinen valta absoluuttisesti. Tästä syystä demokratia on vähemmän "itsekäs" ja rauhanomaisempi poliittinen järjestelmä kuin diktatuuri. Samasta syystä kuvaamani markkinatalous on vähemmän "itsekäs" ja rauhanomaisempi talousjärjestelmä kuin kapitalismi puhumattakaan sosialismista.
Kapitlismihan on Marxin keksimä haukkuma sana sille, miten hänen teorioissaan raha markkinataloudessa kasaantuu harvoille. Korporatismi on kapitalismia osuvampi nimitys nykysysteemille.
Sosialismi siinä on vikana eli politiikan kytkös rahaan.
Symbioosi, jossa olemattomalla rahalla jeesustellaan äänestäjille toivo jostain paremmasta, mutta unohdetaan kertoa, että konkreettinen raha sitten otetaan muiden konkreettisesta työstä ja sillä elätetään sekä rahan lainaaja että se paremmasta tulevaisuudesta puhuva porukka, joille elintaso ensin taataan itse työn tekijöiden jäädessä siihen luuloon, että tekivät oikein.
Olen valheenpaljastaja, jos rooliani kysyt.
Kirjoita uusi kommentti
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kommentoi 37 kommenttia